6. ARVIO TUTKIMUSPROSESSIN ONNISTUMISESTA
 

Perttulan (1995, 97) mukaan kaikissa ihmistieteissä tutkimuksen luotettavuuden lähtökohtana on tutkittavan ilmiön ontologisen perusluonteen ja valitun tutkimusmenetelmän vastaavuus. Kun ilmiön perusluonteen ja metodin välillä on vastaavuus, voidaan puhua ontologisesti relevantista tutkimuksesta; tämä on Perttulan (1995, 98) mielestä luotettavuuden välttämätön, muttei vielä riittävä ehto. Luotettavuus voidaan olettaa riittäväksi, kun noudatetaan lisäksi tiettyjä spesifioitavissa olevia
metodisia menettelytapoja (Perttula, 1995, 98).

Perttula (1995, 102 - 104) esittää lisäksi seuraavat yleiset luotettavuuskriteerit, jotka hänen mielestään koskevat kokemuksen tutkimusta: tutkimusprosessin johdonmukaisuus, aineistolähtöisyys ja kontekstisidonnaisuus; tutkimusprosessin reflektointi ja reflektoinnin
kuvaus; tavoiteltavan tiedon laatu (essentiaalisesti, käsitteellisesti tai persoonakohtaisesti yleistä tietoa, joka on ilmaistava kielellisesti); metodien yhdistäminen (jos ilmiön ontologinen rakenne vaatii usean metodin yhdistelmää, lisää se tutkimuksen luotettavuutta); tutkijayhteistyö; tutkijan subjektisuuden esilletuominen ja tutkijan vastuullisuuden huomioonottaminen.

Oman tutkimukseni kohdalla Perttulan määrittelemät luotettavuuden välttämätön ja riittävä ehto täyttyvät: tutkimuskohteeni – vanhempiin miehiin kiintyvien nuorten homomiesten kokemusmaailma – on ontologiselta olemukseltaan tajunnallinen ja näin ollen valitsemani fenomenologisen psykologian tutkimusmenetelmä tekee tutkimuksestani ontologisesti
relevanttia. Lisäksi olen käyttänyt spesifioitavissa olevia menettelytapoja ja pyrkinyt kuvaamaan tutkimusprosessin etenemisen mahdollisimman johdonmukaisesti.

Tutkimukseni on ollut korostetusti aineistolähtöistä fenomenologisen menetelmän lähtökohtana olevan ennakko-oletuksettomuuden takia. Aineistolähtöisyys on myös käsittääkseni ainoa mahdollinen vaihtoehto silloin, kun tutkimuskohteena olevaa ilmiötä ei ole aiemmin tutkittu. Siten tutkimuskohteeni ja valitsemani analyysimenetelmä tuntuivat sopivan varsin hyvin yhteen.

Käyttämäni haastattelurunko (LIITE) oli fenomenologista tutkimusta ajatellen ehkä liian strukturoitu. Mielestäni se ei kuitenkaan haitannut tutkimusprosessin onnistumista, koska puolistrukturoidusta rungosta oli vähäpuheisimpien haastateltavien kohdalla hyötyä ja puheliaille haastateltaville annoin paljon tilaa ilmaista kokemuksiaan.

Tutkimusaiheeni kohdalla on ollut myös erittäin tärkeää tuoda esille oman subjektisuuteni merkitys, koska kuulun itse tutkimani ilmiön piiriin. Tutkimusprosessin eri vaiheissa omat kokemukseni ilmiöstä tuntuivat olevan vaihtelevassa määrin "pinnalla". Haastatteluaineistoa analysoidessani pyrin suhtautumaan tutkittavieni ilmaisemiin asioihin ilman oman kokemusmaailmani ennakko-oletuksia ja koen onnistuneeni siinä melko hyvin. Sitä vastoin johdanto- ja pohdintalukuihin tulevaa materiaalia työstäessäni annoin itselleni vapauden peilata tutkittavieni kokemusmaailmaa omani kanssa, kuitenkin niin, että pidättäydyin tiukasti aineistossa ja varoin sekoittamasta aineistossa ilmeneviä asioita oman pohdintani tai teorioiden kanssa.

On ollut mielenkiintoista tarkkailla, miten omat ajatukseni ilmiöstä muuttuivat tutkimusprosessin aikana. Suurin muutos liittyy ehkä asenteeseeni psykodynaamista viitekehystä kohtaan. Ennen tutkimusta suhtauduin fiksaatioteoriaan melko skeptisesti. Tutkimusta työstäessäni oivalsin kuitenkin, että lapsuudenaikaisella fiksaatiolla voidaan hyvin johdonmukaisesti selittää se, miksi ihmisillä on usein esim. tietty, melko tarkkaankin määritelty ihannemiestyyppi. Fiksaatioteoriaa voidaan kuitenkin käyttää helposti joitakin ihmisryhmiä syrjivien ajatusten tukena, jos siihen sekoitetaan moraalisia ennakkoluuloja.

Jatkotutkimusta ajatellen voisi olla hedelmällistä paneutua yksityiskohtaisemmin vanhempiin miehiin kiintyvien nuorten homomiesten seksifantasioiden sisältöön. Tutkittavien kokemuksissa ilmennyt fantasiamaailma vaikutti hyvin värikkäältä ja moniulotteiselta, ja koen, että sen kartoittamiseen olisi voinut uhrata enemmän aikaa. Tässä yhteydessä olisi mahdollista korjata haastattelurungon puutteet ja toteuttaa
haastattelut hyvin avoimina teemahaastatteluina. Toisaalta voisi olla mielenkiintoista toteuttaa tekemääni tutkimusta vastaava kartoitus heterokontekstissa, esim. tutkimalla nuoria heteronaisia, jotka kiintyvät vanhempiin miehiin.


EMAIL: